Vuosi on jälleen vaihtunut ja nuorimmaiseni kysyi aamulla miksi vuoden vaihtumista juhlitaan? Pohdin kysymystä hetken ja vastasin, että silloin vietetään maapallon synttäreitä. Meitä hiukan nauratti ja jatkoimme matkaa läheiselle koskelle. Jottei uusi vuosi alkaisi liika reippaasti ajoimme kolmen kilometrin matkan autolla, tunsimme ekologisen omantuntomme soimauksen sieluissaimme ja hyppäsimme kuitenkin kohtuupuoliin kepein askelin autosta koskelle johtavalle polulle. Muistan kuinka lapsena retkeilin samaisella koskella ja nyt olimme kolmestaan retkeilemässä, nuuhkimassa ilmaa ja kummastelemassa veden kohinaa.
Koska vuodenvaihteemme on ollut täynnä piniä luontoretkiä niin päädyimme vielä pienoiselle lähiseutujen tarkastelumatkalle. Kaislat olivat ihania keinuessaan sinertävän meren aalloilla.
Rantakaislikosta pilkotti punainen mökki ja kaislat näyttivät lähestulkoon oranssisilta rantaruovikossa.
Muumeilta oli vissiin jäänyt maja laiturin nokkaan ja mörkökin taitaa liikuksia jossakin lähistöllä koska pakkanen on kivunnut jo likimain -10C
Puhalsimme ilmapallon ja annoimme sen leijailla ulkoluodon sillalta kohti ulappaa.
Ja lopuksi ravitsimme makeannälkää pussillisella sirkusaakkosia.
Viimeiset mehukasta juustoa tirsuvat kuumatvoileivät ovat jo muutaman illan takaa. Joulunjälkeinen jokavuotinen pupunruokakuuri on alkanut. Eikä jenkkakahvojen kokoa yhtään pienennä tänään mitattu vyötärönympärykseni, joka ylittää naisille sallitun 80cm kriittisen rajan. UGH. Varmoja kevään merkkejä on ilmassa. Koulut ovat alkaneet ja nuorimmaiseni ilmoitti mahtipontisesti, että hän on muuten tilannut papan kanssa Rovaniemeltä tyttö ja poika kanin, jotka kasvavat 16 kiloisiksi. Siis tasan eivät kulje onnen lahjat paksuja kaniineja, jotka ovat kaiken kukkuraksi eri sukupuolta. Näen pikkuhiljaa tulevaisuuteni jättiläismäisen kanifarmin johtajattarena. Hih hih. Kanatkin ovat kasvaneet niin, että orret notkuu ja pulleahko masu peittää kanaparkojen jalat kokonaan näkyvistä. Kohta pitänee hankkia lava-auto, joota lemmikit saadaan pidettyä kylläisinä.
Kaappien kätkemät lasiastiat ovat pitkin pituuttaan keittiön pöydillä. Niiden läpi on mitä mainioin tiirailla kevään kirpsakkaa valoa ja tutkailla tunnelmia. Millaisia lasitunnelmia teidän kaapeista löytyneekään?
