torstai 29. toukokuuta 2008

Lemmikkien lempi ja lehmien turpakarvat

Lemmikkien lempi leiskuu, maailma viheriöi ja kun pyörät pyörii kohti kouluamme niin olo on kuin koti olisi ollut aina täällä. Tänään oli nuohooja, maalari ja katonlaittaja. Muurit olivat kohtuullisessa kunnossa, pientä kauneushoitoa pitää antaa ja hiekkapedit kunnostaa vintiltä. Mutta pönttöuunit vetivät niin, että tukka pöllysi ja hellakin oli kunnossa. Maalari oli oikein tarmokas ja lupasi aloittaa työt maanantaina ja kattotarjouskin kuulosti kohtuulliselta.

Tällaiset maisemat avautuvat tulevan tuvan ikkunoista. Talon edustalla tien vieressä on kiviaita ja trimmeri pitäisi pistää viuhuamaan, jotta kaunis komistus pääsisi esiin.

Syreenien tuoksu huumaa ja tunnelma on niin kesäinen

Olen saanut myös vuorenkilpiä, vaikken niistä niin erityisesti koskaan olekaan piitannut. Mutta nyt niitä on paljon, todella paljon.

Ja pihasta löytyy varjoisiakin paikkoja, sellaisia mistä olen haaveillut vuosia. Leikkimökin seinustalla on ihmisen korkuinen alppiruusu.

Pihaa ympäröivän hernepensasaidan alla on talviomatto ja satunnaisia tulppaaneja. Tänne aion syksyllä kätkeä tulppaani ihanuuksia lisää. Huomenna tänne vanhaan kotiin saapuu lehmät. Luulisin, että lehmät ovat kovin paikka. Niitä hyvästellessä varmasti silmäkulmat kostuu. Tunnemmehan jokaisen niistä viidestäkymmenestä mylvijästä jokaista kauneuspilkkua myöden.Olemme seuranneet niiden taivalta likipitäen kymmenen vuotta, nähneet syntymän ihmeen tuoreelle viheriöivälle laitumelle, nähneet kevään villeyden lehmien saapuessa vapauteen ja kutsuville laitumille, olemme seuranneet kuinka emot imettävät vasikoitaan ja sonni kutsuu iltaisin laumansa koolle. Laidunmaiden vuokraaja kävi luonamme ja haikeus valtasi mielen. Suuri murhe näkyi hänen päältään siitä onko tulevat talon asukit yhtä suopeita ja huolehtivaisia lehmille. Laidunhan tulee kuudenmetrin päähän talosta ja lehmät ovat tottuneet siihen, että aamuisin ennen töihin lähtöä niiden kanssa vietetään yhteinen rupattelutuokio ja ne ovat seuranneet askareitamme silmä tarkkana kulkeneet perä'ssämme ja ovat antaneet hivellä turpakarvoja. Voi kumpa talo menisi nopeasti kaupaksi, mutta maasta en tahdo luopua, en, en ja en. Ja sen sanoin myös vuokraajalle, hänellähän on etuosto-oikeus maihin.

keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Koulun johtajattaren kuulumisia=)

Ette ikinä arvaa mitä posti eilen olikaan tuonut=) Ihka oikean kirjeen ja huom! Koulun johtajatar =) Kirje sai hymyn kihoamaan korviin. Nii-in sitähän ollaan nyt oikeen johtajatar - hih - tämä pitää muistaa tiukoissa tilanteissa. Vähän niin kuin johtaja Uuno Turhapuro soittelee Härski Hartikaiselle kartanonsa länsisiivestä niin pitänee minunkin vissiin opetella johtajattaren tavoille ja muistuttaa lähipiiriäni uudesta tittelistäni. KIITOKSET SANNI ja HALI.

LUCA TURILLI

Tahti ja kiihko on huippulukemissa. Monen rekan, naurun ja epätoivon vaihdellessa työpaikkani on vahtanut osoitetta. Monta tuhatta neliötä tavaroita on kiikutettu paikasta toiseen, kunto on joutunut koetukselle. Voimia olisi, mutta kunto loppuu kesken. Saman aikaisesti tavaraa viedään uuteen kotiin. Viikonvaihteessa luututaan suuri luokkahuone ja muutamme ensiviikon alussa kouluumme. Kaikilla on sydämenpalo, kiihko ja kaipuu kouluumme ja tämän kodin hyvästit on jätetty aikoja sitten. Viikolla isot kuuset kaatuivat talon kupeesta. Pihakuusi oli kyllä kylän komein, mutta makoili siihen malliin talon katon kupeessa, että sai luvan kaatua.

Kaivo, mikä on muuten hieman heikossa hapessa on ollut kovassa käytössä. Kasteluvettä on on haettu kannu kaupalla mansikantaimille

Lampolaa on siivottu ja muitakin tilusia. Pihamaalla on kokonainen vaihtolava vanhoja maalitölkkejä. Päätä huimaten odottelen vaihtolavan tyhjennysmaksua. Olihan talon vanha asukki kerännyt satoja ja satoja maalitölkkejä talon, vajat ja pihamaan täys. Hänhän oli asustellut neljäkymmentä vuotta talossa ja oli ammatiltaan maalari. Hmmm.

Kattotiiliä on siisteissä riveissä lampolassa ja pääsen vihdoin miettimään uutta englantilaista puutarhaa. Wow

Talon vintiltä on löytynyt aarteita, vanhoja pahvitauluja, pariovia, poliisin hattu, kangaspuut ja kirjoja, lehtiä ja vaikka ties mitä. Jalluja ja Kallejakin on nyt oikein omasta takaa=) Hih hih

Vintillä on myös eränäisiä vanhoja lavuaareja, juottoaltaita ja ties sun mitä

Saunan eteinen on imuroitu ja raivattu. Tänä kesänä vielä tämäkin saa hiukkasen uutta maalia pintaansa ja tästä taitaa tullakin jonkin sortin lepoloora.

Tai työhuone. Täältä löytyy koulun vanha soppatykki ja puuhella sekä kirjalliset ohjeet mm. luukeiton tekemiseen kuudellekymmenelle hengelle.

Ja saunan eteinenkin raivattiin. Tänään tulee vihdoinkin nuohooja, maalari ja sähkömies katsomaan mitä on vielä tehtävissä. Putkimies tulee ensi perjantaina ja vipinää piisaa.

sunnuntai 25. toukokuuta 2008

Villiintyneessä puutarhassa jyrsit jyskää

Aamulla papan pakettiauto pakattiin ääriään myöten. Matkaan lähtivät keväällä istutetut 40 kukkivaa mansikantainta. Lapset kaivoivat maasta sipulit, ennen kuin kukaan ehti hätiin. Kaikki tai ei mitään periaate on vallannut mielet. Leikkimökkiin pystytettiin mehunmyyntikoju, mikä kiskoi melkoista ylihintaa - ainakin papan mielestä. Jyrsi lauloi, multa pöllysi ja perunat poikineen pääsivät multavan pellon pehmeyteen. Ensimmäinen kerta koko elämäni aikana kun perunat ovat omassa maassa. Tähänastiset maalaadut ovat olleet hyötyviljelyyn niin epäsuotuisat, että ei ole tarvinnut moisesta edes haaveilla. Mutta nyt on niin hienoa maata ja kellari. Myös mansikat pääsivät maihin.

Kasvimaata on aluksi hieman vähemmän kun kohtapuoliin saapuvat lampaat niittämään villiintyneempää puutarhaosuutta. Luumupuut pitänee kaivaa entisestä luumulehdosta kohta puoliin ja Mustion linnan pihalta hankitut pillisipulit.

Villipuutarha kukoistaa tämän näköisenä. Maanpohjaa peittää tiivis pikkutalviomatto, jonka päälikerros on täynnä klubiineja, tulppaaneja, heinää ja erinäisiä liljoja. Trimmerille on hitusen töitä ja ehkäpä myös raivaussahalle. Ahh - miten sormet syyhyävätkään. Olemme aikeissa muuttaa kesäkuun ensimmäisen tai toisen viikon aikana. Kaikilla on polte, syyhynä, kiihko ja levottomuus. Luovuttaminen on tapahtunut entisestä kodista ja nyt sydän sykkii, pamppailee ja mieli siintää tänne - lumottuun puutarhaan, mehevän mullan kosketukseen, riippukeinun tuuditukseen, kukon aamuherätykseen ja lampaiden mäkätykseen.

lauantai 24. toukokuuta 2008

Siivousta ja melkoista raivausta

Tutkimusmatka talon sydämeen jatkuu kiihtyvällä tahdilla. Vaihtolava on saapunut pihamaalle ja talon entisen asukin tuhannet maalitörpöt ovat hautautuneet vaihtolavan uumeniin. Aarteita löytyy kaikkien rytölöitten keskeltä ja koko popula on vähintäänkin haltioissaan.

Irroitin talon verhot pesuun ja muutoinkin tekstiilejä on raivattu ilmeen paljastumiseksi.

Keittiö kuuluu ensimmäisten remontoitavien joukkoon ja lattia saa uuden puupinnan lähiviikkoina.

Lasten huoneiden lattiassa on luvassa suurempi urakka kuin ajateltiinkaan. Lattiat on aikoinaan tasoitettu luujauholla, mikä on erittäin myrkyllistä hiottuna. Ensiviikon projektina on siis selvittää se miten lattiat käsitellään.

Talon suurimmassa luokkahuoneessa on yhdeksän ikkunaa ja tästä on tulossa omien rojujemme välivarasto siksi aikaa kunnes muut tilat saadaan kuntoon.

Kamera on temppuillut ja ylivalotellut kuvia kerrassaan. Mutta kylältä piti hommata rappusille pelargonia ja muutama harjaneilikka. Mutta nyt kokka kohti puutarhatöitä.

tiistai 20. toukokuuta 2008

En malta mennä nukkumaan


Tänään en malta mennä nukkumaan. Kevät on täällä, kesä ja yht äkkiä elämä on jälleen sylissä. Ihan käsin kosketeltavissa, kiihko, ihtohimo, sydämenpalo. Koska elämämme niin Sateenvarjojalavan kätköissä kuin Neidonhiuspuun katveessa on autuaasti ohi. Lehti on jälleen kääntynyt ja uudet tuulet puhaltavat voimaannuttavampina kuin pitkiin aikoihin niin on syytä jättää jälleen hyvästit. Pääsette seuraamaan elämänmakuista ja pituista matkaa kansakoulun sydämeen, sen hurmaavaan puutarhaan ja sen kutsuvaan henkeen. Olkaa hyvä - matka on alkanut. Rakkaat lukijat - kiitoksia siitä, että olette olemassa, kiitoksia siitä, että olette innokkaana mukana matkassa ja teillä on sydäntä nähdä niitä elämän tärkeitä asioita.