perjantai 13. maaliskuuta 2009

Siemeniä, maalausta ja kevään odotusta


Kevät on lämmin ja olen päättänyt valaista puuhiamme. Siemenkätköt on kaivettu esiin, pussukoita käännetty, väännetty, laskettu siemeniä, tehty suunnitelmia ja siinä sivussa haaveiltu vähän hyötypuutarhastakin. Viikonvaihteen aikana saa ensikerran työntää kädet multapussin uumeniin, tuntea kostean ja viileän mullan karheus ja kevään kutkuttava odotus. Ensimmäisenä mullan syleilyyn sujahtavat ylivuotiset ritarinkannukset ja salkoruusut. Suuret ja pitkät kasvustot, jotka sitten jo toivon mukaan ensikesänä kukoistavat ja huojuvat lämpimässä kesätuulessa.

Jättiharrrastuksemme on poikinut muutakin kuin jättiläismäisiä villakoiria. Rakas pappamme oli hankkinut lasten kanssa pienoisia pupuja. Kauhuksemme Belgianjätit kasvavat kuitenkin kahden täyden kastelukannun kokoisiksi, vaativat kasvattajaltaan lihaskuntoa, jotta möhkäleet saaliikkeelle ja siinä sivussa ruokaa tuntuu söpöläisten pikkusuihin uppoavan melkoiset määrät.

Kanojen munantuotanto on yltänyt yli omien tarpeiden. 4 lämmintä munaa / päivä on tuotantovauhti ja mojovista munista ovat nauttineet niin työkaverit kuin naapuritkin. Kesäksi on vielä kaiken kukkuraksi haaveiltu lampaista. Saapi nähdä mihin tämän farmin kanssa oikein vielä joutuu.

Suurta luokkahuonetta on kunnostettu. RALlin jumalallinen värikartta on ollut kovassa käytössä ja pönttöuunipariskunta komeilee posket punaa hehkuen, seinien alapaneleita verhoaa ohut harmaa, koristelistassa on kultaa ja verhot ovat suunnitteilla. Ja tälläkertaa ihka omaa tuotantoa ja teetätystä tulostaen on luvassa. Vire on ollut koko alkuvuoden katossa ja touhua ja vääntöä on riittänyt moneen suuntaan. Kuukauden sisällä - toivon mukaan - katto on maalattu ja päästään kantamaan mööpeleitä paikoilleen.


Pönttöuunien välissä on juuri sopiva rako pyykkien kuivatukseen ja joka päivä voi laatia uuden entistä herkullisemman väripaletin.

Pinkkien uunien vastapainoksi on helmenharmaata, kultaa ja valkeaa. Maalia kuluu taas sutjakkaat määrät ja sivellin toimii melkoisen joutuisasti. Tunnelma on vähän kuin hartaustilassa, mutta kunhan verhot ja tekstiilit saapuu niin eiköhän tunnelma räväköidy entiseen malliin.

Saliin on tulossa vanhoja 50-60 lukulaisia mööpeleitä ja isohkoja vanhanajan kasveja.

Koska amarylliksemme sössiintyivät pahemman kerran joulun alla niin meillä on kohtapuoliin tuvassa neljän amarylliksen kukinnot. Ja on vähän niinkuin joulutunnelmaa jälleen.

Kaiken härdellin lomassa ollaan puuhailtu tulevaan saliin myös lampun mallikappale. Pleksistä ja valokalvosta tehty koevedos hehkuu melkoisesti lämmintä iltojen hämärtyessä.

8 kommenttia:

Sanna Tallgren kirjoitti...

Kiitos ja kumarrus olen haltioissani enkä pysty nyt kommentoimaan enempää. Toisen tai kolmannen luvun jälkeen alan sitten oikein kehumaan :) Nam Nam!

Anonyymi kirjoitti...

Oi saisinpa itsekin postauksen aikaiseksi. Rakastan noita pönttöuunejanne. Väri on taivainen ja kultalistat!!! Ou jee! Seinän pahvi on aivan samaa kuin meillä. Keittiössä ja eteisessä on tuota samaa, aivan ehjänä ja ihanaisen kansakouluisena.

Kadehdin rohkeuttanne ja kaikkia ihanuuksia lämpimistä kananmunista lähtien.

Tässä sulle kevätrunon pätkä. Tänään oli ihan kevät ja puunkaatajat hikoiliat veden tippuessa ränneistä:

"Auringon silmä katsoo rävähtämättä liikkumatonta maailmaa. Kuuletko silloin kaukaisen humahduksen kautta mäkien, metsäin ja aukeitten rantain? -Kevät saapuu, kevät saapuu! Sen ratsut nelistävät ylitse heräävän maan, laukaten kepeästi, kuin lentäen, harja hulmuten tulta jotta silmäsi sokaistuvat. Oletko valmis silloin? Taidatko hypätä ohitsekiitävän hetken selkään? Ilman satulaa, ilman ohjia taidatko laskea ylitse heräävän maan?"

Se on Hellaakoski, ken tän runoili :)

Nelly kirjoitti...

Ihanaa, tämäkin on herännyt talvihorroksesta! Toivottavasti pysyykin hereillä. :)

Tiina kirjoitti...

Kyllä on päivitystä odoteltukin jo :) Ihanat uunit, meillä samaa sävyä vanhassa kistussa.

Nina kirjoitti...

Wau! Sanaton...

Anonyymi kirjoitti...

Valtavan suloinen raportti! Ihanaa kun elämä on täyttä ja kaunista! Olipa taas hyvä käydä täällä!

arleena kirjoitti...

Puput näyttävät kovin suloisilta.
Ja omien vapaiden kanojen munia, voiko odottaa parempaa.

Ihanat värit salissa, pönttöuunit hehkuvat fucsiaa kiiltävinä. Kauniit katseenvangitsijat.

Odotan jatkoa.

Marja kirjoitti...

Huikean väriset pönttöuunit! Piti oikein hieraista silmiä, mutta kyllä se oli totta. Upeat!!!

Ihana postaus muutenkin.