No niin, annoin jälleen odottaa muutaman ylimääräisen päivän. Elämänmakuinen ja pituinen matka rakkaan kansakoulumme parissa on varsin työntäyteistä, touhukasta ja antoisaa. Tuvan seinien tumma suklaanruskea on saanut väistyä ja tilalle on laskeutunut kevyt harmaus, jota vasten värit - nuo ihmeen ihanaiset värit pääsevät oikeuksiinsa. Verhot ja tekstiilit saavat vielä odottaa kun koulu availee pikkuhiljaa salaisuuksiaan, henkeään ja tunnelmaansa. Varmaa on vain voimakkaat värit, karkelo ja herkullisuus.
Myös suklaanruskeat ovet ja ovenpielet ovat saaneet ylleen kiiltävää valkeutta. Kasvit, huonekalut ja aivan kaikki näyttää miniatyyriltä huonekorkeuden ollessa 350cm. Mutta syksy ja talvi ovat sitä varten, että kodin sisustus muotoutuu omanlaisekseen.
Kaikki eteläseinustan ikkunat on kunnostettu, niin kuin ikkunanpokatkin. Viehkeä ruusueteinen on saanut kärsiä rankkasateiden aiheuttamista vesivahingoista. Joten töitä on piisannut myös kuivattamisen saralla. Maanantaina saapuu kuitenkin uusien pinkopahvien laittaja ja kammari saadaan pikkuhiljaa kuntoon ja sulokkuus saa astua vesimurheiden aiheuttamien vahinkojen tilalle.
Tutkimusmatkan ihmeelliselle vintille ovat jatkuneet entiseen tapaan ja kukkien seuraksi on tupsahdellut milloin vanhat monot, milloin jokin ihmeellisen ihana vanha maustepurnukka, lehti, kirja tai lasipullo.
Ulkoeteisessä kukkatelineenä on vanha käytöstä poistettu Koulukaluston diaprojektoriteline.
Katto on saanut konesaumapellin ja ovien pinnoilta on poistettu vanhat saunapanelit.
Tällä hetkellä sisällä on niin kylmä, että suorastaan huimaa. Sisäovet ja tuplaikkunat ovat kunnostettavina ja viima viheltää nurkissa niin, että villasukat pyörivät jaloissa.
Monet ihanat pihan puut ovat saaneet kaatua, jotta rakennusten katot pelastuisivat. Puuvajan nurkalta suuri koivu kaadettiin ja puuvaja saa syyskuussa ylleen uuden katon.
Ette arvaa miten kaipaankaan puutarhatouhuja, mulla tuoksua ja kosketusta, pienten taimien kasvunihmeitä, tuoksuja ja aivan kaikkea. Puutarhakaipuutani olen ruokkinut ruukkukasvien voimin.
Keräillyt erilaisia pikkiriikkisiä mehitähtiä ja kasvatellut niitä ruukuissa kodin sisäänkäynnin portailla.
Istutellut vanhoihin kattiloihin gladiuksia ja pitänyt aamukahvinurkkausta kaiken remontin keskellä siivona ja kutsuvana.
Ja yön hämärtyvinä tunteina humaltunut ihmeellisen ihanan narsissitupakan tuoksusta. Huomisaamuna lähden muutamaksi päiväksi Tallinnaan ja kotijoukot saavat aloitella vihdoin oikeiden klapien polton. Kaikki muurit näet massattiin varmuuden vuoksi uudelleen ja nyt pönttöuuneja ja tulisijoja ollaan viikon verran totuteltu tulen lämpöön pikkuisia risuja polttelemalla. Nyt siis lähdetään ottamaan vauhtia myös vanhan kansakoulun lämmittämiseen.
No niin, annoin jälleen odottaa muutaman ylimääräisen päivän. Elämänmakuinen ja pituinen matka rakkaan kansakoulumme parissa on varsin työntäyteistä, touhukasta ja antoisaa. Tuvan seinien tumma suklaanruskea on saanut väistyä ja tilalle on laskeutunut kevyt harmaus, jota vasten värit - nuo ihmeen ihanaiset värit pääsevät oikeuksiinsa. Verhot ja tekstiilit saavat vielä odottaa kun koulu availee pikkuhiljaa salaisuuksiaan, henkeään ja tunnelmaansa. Varmaa on vain voimakkaat värit, karkelo ja herkullisuus.
Myös suklaanruskeat ovet ja ovenpielet ovat saaneet ylleen kiiltävää valkeutta. Kasvit, huonekalut ja aivan kaikki näyttää miniatyyriltä huonekorkeuden ollessa 350cm. Mutta syksy ja talvi ovat sitä varten, että kodin sisustus muotoutuu omanlaisekseen.
Kaikki eteläseinustan ikkunat on kunnostettu, niin kuin ikkunanpokatkin. Viehkeä ruusueteinen on saanut kärsiä rankkasateiden aiheuttamista vesivahingoista. Joten töitä on piisannut myös kuivattamisen saralla. Maanantaina saapuu kuitenkin uusien pinkopahvien laittaja ja kammari saadaan pikkuhiljaa kuntoon ja sulokkuus saa astua vesimurheiden aiheuttamien vahinkojen tilalle.
Tutkimusmatkan ihmeelliselle vintille ovat jatkuneet entiseen tapaan ja kukkien seuraksi on tupsahdellut milloin vanhat monot, milloin jokin ihmeellisen ihana vanha maustepurnukka, lehti, kirja tai lasipullo.
Ulkoeteisessä kukkatelineenä on vanha käytöstä poistettu Koulukaluston diaprojektoriteline.
Katto on saanut konesaumapellin ja ovien pinnoilta on poistettu vanhat saunapanelit.
Tällä hetkellä sisällä on niin kylmä, että suorastaan huimaa. Sisäovet ja tuplaikkunat ovat kunnostettavina ja viima viheltää nurkissa niin, että villasukat pyörivät jaloissa.
Monet ihanat pihan puut ovat saaneet kaatua, jotta rakennusten katot pelastuisivat. Puuvajan nurkalta suuri koivu kaadettiin ja puuvaja saa syyskuussa ylleen uuden katon.
Ette arvaa miten kaipaankaan puutarhatouhuja, mulla tuoksua ja kosketusta, pienten taimien kasvunihmeitä, tuoksuja ja aivan kaikkea. Puutarhakaipuutani olen ruokkinut ruukkukasvien voimin.
Keräillyt erilaisia pikkiriikkisiä mehitähtiä ja kasvatellut niitä ruukuissa kodin sisäänkäynnin portailla.
Istutellut vanhoihin kattiloihin gladiuksia ja pitänyt aamukahvinurkkausta kaiken remontin keskellä siivona ja kutsuvana.
Ja yön hämärtyvinä tunteina humaltunut ihmeellisen ihanan narsissitupakan tuoksusta. Huomisaamuna lähden muutamaksi päiväksi Tallinnaan ja kotijoukot saavat aloitella vihdoin oikeiden klapien polton. Kaikki muurit näet massattiin varmuuden vuoksi uudelleen ja nyt pönttöuuneja ja tulisijoja ollaan viikon verran totuteltu tulen lämpöön pikkuisia risuja polttelemalla. Nyt siis lähdetään ottamaan vauhtia myös vanhan kansakoulun lämmittämiseen.
5 kommenttia:
Mitä tuohon voi sanoa? Ihkun ihanaa ja vielä ihanampaa! Onko kotiväkesi lisääntynyt?
Onko mitään elukoita tullut lisää? Kävin tänään hakemassa koiranpennun ja siellä entisen kotitiesi päässä ei kilipukki suostunut päästämään minua eteenpäin. Onneksi en ajanut ylitse vanhingossa :) Kilipukit ovat aika hauskoja, mutteivät mitenkään puutarhuriystävällisiä kuulemma.
Pitää vielä porautua noihin kuvatunnelmiisi paremmin. Aivan huikeaa!!
Ja ihanalta näyttää. Raikasta ja kaunista. Kauniit ovet pääsivät valkoisina oikeuksiinsa.
Näyttää tosi kauniilta ja kodikkaalta.
Onpa kaunista teillä! Nuo valkoiset peiliovet ovat hurjan komeita. Ihanaa maalaistunelmaa kuvissasi! Minulla on muuten sinulle jotakin blogissani. ;)
Ihanaa tunnelmaa,juuri sellasta kun voin kuvitella vain haaveissani omalle kohdalle.
Mutta haaveethan on tehty toteutettaviksi.Uskon siihen vakaasti!
Lisää ihasteltavia kuvia,kiitos!
(ymmärrän kyllä kiireet)
Rakennus on niin kaunis!
Lähetä kommentti