KIITOKSET TEILLE KAIKILLE OMAN ELÄMÄNNE VALON SOTUREILLE JOTKA OLETTE MUKANA MATKASSA!
USKOAKSEEN OMAAN TIEHENSÄ VALON SOTURIN EI TARVITSE TODISTAA, ETTÄ TOISEN TIE ON VÄÄRÄ
- Valon soturin käsikirja -
USKOAKSEEN OMAAN TIEHENSÄ VALON SOTURIN EI TARVITSE TODISTAA, ETTÄ TOISEN TIE ON VÄÄRÄ
- Valon soturin käsikirja -
Tänään kaikki oli kuin suurta hurmosta. Kaikki alkoi jo aamukahvipöydässä kun puhuimme pitkään ja hartaasti vanhimmaiseni kanssa unelmista, kiihkosta, nöyryydestä ja tinkimättömyydestä. Siitä kuinka pitää uskaltaa elää, tehdä töitä rakastamiensa asioiden eteen ja siitä kuinka olemme täällä auttaaksemme toinen toisiamme matkalla kohti niitä unelmia. Töissä tunsin kuinka ihmiset innostuivat ympärilläni ja kiihko ja sydämenpalo oli käsinkosketeltavaa. Innostuin, heittäydyin, juoksin, laukkasin, nauroin ja voi kuinka rakastankaan työtäni. Rakastan sitä silmien loistetta ja tuiketta kun ihminen syttyy, löytää sisäisen aarrearkkunsa avaimet ja lähtee löytöretkelle.
Kiihkoni on siis palannut, ehkäpä voimakkaampana kuin vuosiin. Elämäni unelmat liittyvät niinkin kummallisiin asioihin kuin saada yhä uudelleen ja uudelleen ihmiset uskomaan itseensä ja unelmiinsa, rohkenemaan ottamaan ne suuret askeleet päästäkseen lähemmäs, löytääkseen, rakastuakseen, kasvattaakseen siivet ja voimistuakseen. Mikään ei ole elämässä niin järisyttävää kuin intohimo, sydämenpalo ja rakkaus. Outoa - perin outoa, mutta nämä ovat niitä asioita, joiden puolesta olen valmis käymään taisteluni.
VALON SOTURI SAA MONTA KERTAA TAISTELUN AIKANA ISKUJA, JOITA EI OLE OSANNUT ODOTTAA: JA HÄN YMMÄRTÄÄ, ETTÄ VIHOLLINEN VOITTAA SODASSA AINA MUUTAMIA TAISTELUITA. KUN NIIN KÄY, HÄN ITKEE TUSKAANSA JA LEPÄÄ HETKEN KERÄTÄKSEEN HIEMAN VOIMIA. MUTTA HÄN PALAA OITIS TAISTELEMAAN UNELMIENSA PUOLESTA.
- Valon soturin käsikirja-
Kotonakin silmät loistavat. Postipoika oli tuonut tullessaan läjän ihania kankaita ja mikä parasta symbalit, rumpukapulat ja setin penkin. Vanhimmaisen kiihko on sanoin kuvaamaton, nimittäin Saksasta odotellaan pehmeäsoundista Premierin rumpusettiä. Ja nuorimmaiseni hiplasi silmät kiiluen kankaita ja ompeli koiran nalluskalle viikset, silmät ja suun. Koska hän rakastaa ompelemista. Meillä on nuorimmaisen ja ystävämme kanssa meneillään yhteinen kirjaprojekti. Teemme oikeaa kirjaa, josta aiomme ottaa oikean painoksen. Ja miksi puuhaamme kirjaa - vain sydämen virkistykseksi, koska se on hauskaa, jännittävää ja nautimme siitä täysin siemauksin.- Valon soturin käsikirja-
Tässä keittiön pöydälle uusi pöytäliinakangas. Väri-ilotulittelua ja silitettävää=)
Tästä hempulakankaasta emme vielä tiedä mihin sitä käyttäisimme. Ehkäpä vain hipeltämiseen ja ihasteluun. Paulo Coelhon kalenterissa räiskyvät yltiöpäiset värit ja soturien viisaudet. Kalenterin alkusanat ovat vavahduttavat
MINÄ EN NIMITTÄIN ELÄ MENNEISYYDESSÄ ENKÄ TULEVAISUUDESSA. MINULLE ON OLEMASSA VAIN NYKYHETKI EIKÄ MINUA KIINNOSTA MIKÄÄN MUU. JOS PYSTYT ELÄMÄÄN NYKYHETKESSÄ, OLET ONNELLINEN MIES. ELÄMÄSI ON OLEVA YHTÄ JUHLAA, SUURTA KARNEVAALIA, KOSKA SE SISÄLTÄÄ VAIN SEN HETKEN JOTA ELÄT.
-alkemisti -
Huomennahan kaikki voi olla jo toisin. Kun on käynyt lähellä kuolemaa niin tietää ettei ole syytä pelätä mitään vaan on syytä elää niin ettei jonain kauniina päivänä huomaa, että tämäkin jäi kokematta. Nauraa ja iloita.
Katsokaa ja rakastukaa miehen asenteeseen=)
Tämäkin ihanuus muuten soi karja-autossa 70-luvulla - voi niitä kaikkia ihania muistoja - Otan lapset suuren suuren keittiön lattialle, laitamme desibelit kaakkoon, niin että ikkunalasi värähtelevät basson tahtiin ja tanssimme kuin villi-ihmiset lokakuun illan pimentyessä=)
-alkemisti -
Huomennahan kaikki voi olla jo toisin. Kun on käynyt lähellä kuolemaa niin tietää ettei ole syytä pelätä mitään vaan on syytä elää niin ettei jonain kauniina päivänä huomaa, että tämäkin jäi kokematta. Nauraa ja iloita.
Katsokaa ja rakastukaa miehen asenteeseen=)
Tämäkin ihanuus muuten soi karja-autossa 70-luvulla - voi niitä kaikkia ihania muistoja - Otan lapset suuren suuren keittiön lattialle, laitamme desibelit kaakkoon, niin että ikkunalasi värähtelevät basson tahtiin ja tanssimme kuin villi-ihmiset lokakuun illan pimentyessä=)
10 kommenttia:
Sinussa on tajuttomasti virtaa! Onneksi olkoon, wau. Näinä pimeinä syyspäivinä. Tässähän ihan piristyy lukiessaan!
Joo, niinpä piristyy täällä käydessä!
Olet varmasti oikealla alalla, kun saat ihmiset ympärilläsi innostumaan, mahtavaa!
Ihastuttavia kankaita, varsinkin hempulakankaaseen ihastuin, kuin myös miekkosen tanssiin lumisella kadulla : )
Unelmien huumaa jota toteutat on ilo seurata. Pidät näköjään satumaisista kankaista, joissa leisiuvat värit pinkistä fucsiaan
kauniita kankaita
Ohhh! Blogiisi tutustuminen tuotti monta ihastuksen täyteistä huokausta! Te elätte juuri sellaisessa paikassa, mistä minäkin haaveilen. Kanalanne on kertakaikkisen suloinen, kanoista ja kukosta puhumattakaan :D Tänne tulen uudestaankin!
Voihan hemmettiläinen Jori. Nää sun postaukset on niin hienoja. Ja toi biisi!!!Mie oon ihan läkähtynyt sun postauksista ja janoan lisää. Tulee voimaannusta ja kanssahullaannusta ja vaikka mitä...
Mulla on vihreän-turkoosina tuota hempukkakangasta, kun fabricissa ei ollut tota pinkeää.
Olipa virkistävää, kun olen ollut tänään väsynyt ja nuutunut ilman syytä. Punaviini ja suklaa ovat oivia lääkkeitä. Ja haliminen lapsen kanssa sekä hihittely. Nauroin ihan hölmönä äsken näille:
http://www.a-mkr.vuodatus.net/blog/1569153
Voi, mikä ILOA räiskyvä kirjoitus.
Mukavaa viikonloppua!
Näissä videoissa sitä on kasakkaromantiikkaa niin, että kylmäT värreet männöö evakkoi jälkeläistytöl :)
http://uk.youtube.com/watch?v=lJncDnmbG0E
http://uk.youtube.com/watch?v=tX2sVv3yYgE
En ole suuri Lottifani, mutta onhan nää aika makeita.
Hei, kiitos vierailustasi, enpä täällä ennen ole käynytkään ja paljon oli lukemista samoin katsomista...
Ihana paikka kaikkinen eläimineen, meilläkin täällä lähellä on paikka, jossa lehmiä, hevosia, lampaita possuja ja kanoja, niitä käymme toisinaan katsomassa:)
KIITOS!!!!! Lukiessani ja tutkaillessani blogiasi, tunsin, miten energiaa alkoi virrata sisuksiini.....ensin hiljalleen, sitten yltyen kuin kosken pauhu! Elämänmittainen matka kannattaa tosiaan pyrkiä nöyrin askelin höystämään rakkaudella, intohimolla, sielukkuudella ,ymmärryksellä,empatialla.....
Vavisuttavaa viikonloppua :)
Hei!
Jopas onnisti - kulkeutua blogiisi!
Aivan kuten kaikki edellisetkin kävijät kuvailivat tuntojaan, sama ilo valtasi minutkin blogisi elämänmyönteisestä ja rohkeasta visiosta. Ja tuo tanssiva nuori mies, nam. (toteaa vanha rouva) Kiitos!
Lähetä kommentti