Kukonlaulun aikaan lähdin mukaan maanmittaukseen. Olihan maanmittaus joskus jopa haaveammattini - luoja paratkoon minkä pelastuksen maailma onkaan kokenut, kun narahdin kiinni kansantaloustieteistä pääsykokeissa. Parempi keskittyä neilikoiden haalimiseen ja suurpiirteisempiin askareisiin. Toki matkassa ollut vanhemmanpuoleinen nainen muisteli rajapyykkejä etsiskeltäessä lapsuuttaan koulun naapurissa, muisteli maidon jäähdytyspaikkoja ja hyppyrimäkiä. Voi kumpa saisinkin vielä tavata tuon naisen ja kuulla tarinoita koulun elämästä.
Iltapäivällä piipahdimme kaupungissa, mikä oikeastaan koituyi jälleen kohtaloksemme. Päätimme siis ettemme lähiaikoina lähde kaupunkiin kaupoille vaan pysyttelemme visusti omalla tuppukylällämme. Nimittäin välittömästi kun astuimme autosta ulos niin armas työkaverini ilmaantui paikalle ja nyt sitten meille on tulossa karitsoja maanantaina. Kanien ja kanojenkin ulkohäkki on rakentamatta ja me hurvittelemme hakemaan kahta karitsaa. No onhan niistä toki jo haaveiltu viime vuonnakin. No saammepahan ainakin ekologisen nurmikonleikkurin;)
Sitten saimme vihdoinkin puurrettua puuvajan nurkat siisteiksi ja istutettua narsissitupakat puuvajan reunustalle. Iltojen hämärtyessä niiden tuoksu on nimittäin aivan vastustamaton.
Ja saunan edusta koki saman siistiytymisen. Toki joutusimme kaupungista saapuessamme poikkeamaan puutarhalla löytämässä neilikoita, pelarkunioita, laventeleita, kosmoskukkia, kesäleimua, ja vaikka sun mitä herkkuja. Huomenna lähdemmekin sitten aamunkoitteessa jättämään hyvästit isoäidilleni, jonka luona muistan lapsuudessa ratsastaneeni emakolla, nähneeni kyitä valtavasti, tipahtaneeni talvipakkasella heikkoihin jäihin, saaneen ompelijalta kukkakesämekon ja ties mitä.
Kukonlaulun aikaan lähdin mukaan maanmittaukseen. Olihan maanmittaus joskus jopa haaveammattini - luoja paratkoon minkä pelastuksen maailma onkaan kokenut, kun narahdin kiinni kansantaloustieteistä pääsykokeissa. Parempi keskittyä neilikoiden haalimiseen ja suurpiirteisempiin askareisiin. Toki matkassa ollut vanhemmanpuoleinen nainen muisteli rajapyykkejä etsiskeltäessä lapsuuttaan koulun naapurissa, muisteli maidon jäähdytyspaikkoja ja hyppyrimäkiä. Voi kumpa saisinkin vielä tavata tuon naisen ja kuulla tarinoita koulun elämästä.
Iltapäivällä piipahdimme kaupungissa, mikä oikeastaan koituyi jälleen kohtaloksemme. Päätimme siis ettemme lähiaikoina lähde kaupunkiin kaupoille vaan pysyttelemme visusti omalla tuppukylällämme. Nimittäin välittömästi kun astuimme autosta ulos niin armas työkaverini ilmaantui paikalle ja nyt sitten meille on tulossa karitsoja maanantaina. Kanien ja kanojenkin ulkohäkki on rakentamatta ja me hurvittelemme hakemaan kahta karitsaa. No onhan niistä toki jo haaveiltu viime vuonnakin. No saammepahan ainakin ekologisen nurmikonleikkurin;)
Sitten saimme vihdoinkin puurrettua puuvajan nurkat siisteiksi ja istutettua narsissitupakat puuvajan reunustalle. Iltojen hämärtyessä niiden tuoksu on nimittäin aivan vastustamaton.
Ja saunan edusta koki saman siistiytymisen. Toki joutusimme kaupungista saapuessamme poikkeamaan puutarhalla löytämässä neilikoita, pelarkunioita, laventeleita, kosmoskukkia, kesäleimua, ja vaikka sun mitä herkkuja. Huomenna lähdemmekin sitten aamunkoitteessa jättämään hyvästit isoäidilleni, jonka luona muistan lapsuudessa ratsastaneeni emakolla, nähneeni kyitä valtavasti, tipahtaneeni talvipakkasella heikkoihin jäihin, saaneen ompelijalta kukkakesämekon ja ties mitä.
6 kommenttia:
Todella ihastuttavan näköistä. Ja kaupunkihankintanne mitä parhaimpia. Minä haluaisin ja kaksi lammasta...
Tiedätkö sen runon : Kun mummot kuolevat? Siinä sanotaan jotenkin, että kun mummot kuolevat niistä tulee puita, jotka humistelevat lapsenlapsille... Minua itkettää se runo ja harmittaa, kun en muista kenen se on. Minulla on yksi mummo vielä. Se hyvien muistojen pullantuoksuinen mummo meni jo aikaa sitten mummojen taivaaseen :)
Kiitos löysin vihdoin vaikka en sitä reittiä mitä piti, lopulta päädyin googlettamaan. Ja johan tärppäsi!
Tulee kauhia puutarhapiipertämisolo, kun teitin blogia lukee. :D Hivenen huolestuttavaa..
Ei sillä, ihanalta seikkailulta puutarhakokeilut ja pikkulampaat kyllä kuulostaa. Saatan olla himpun kade.
Heippatin hei,
Puutarhastanne tulee varmastikin upea, toivottavasti jaksat päivitellä blogiasi ja kuvailla puutarhan kasvua.
Lampaita, kanoja ja pupuja, jokaisen lapsen ja aika monen aikuisenkin kesäunelmaa.
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja he humisevat lastenlastensa yllä,
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia.
( Eeva Kilpi )
Löytyi :)
Narsissitupakkaa, sitä minäkin etsin nyt, kun kerroit tuoksusta. Kesäiltaisin se on mukava lisä illan hämyssä.
Kotieläintarhasi on hyvin mukava ja lampaat ekologisia leikkureita.
Ja näyttää sopivan koko eläinsakki hyvin isoon pihapiiriisi.
Lähetä kommentti