lauantai 27. syyskuuta 2008

Kirsikkakujan katveessa

Tänään lupaus on annettu - nimittäin tulevasta keväästä. Taustalla pauhaa Holyhell ja apocalypse ja kevään tulo tuntuu jo nyt suloiselta, vaikka vasta odotellaan talven tuloa. Tuntuu kuin kaikki huolet olisi haihtuneet, olo on kepeäkäyntinen ja nauru irtoaa. Olen ollut taas perin ahne ja päätynyt (ehkäpä) hieman ylisuureen puutarhaprojektiin. Keittiön ikkunan alta lähtee 12 kirsikkapuun kuja kohti etualalla kulkevaa tietä ja kiviaitaa kohden. Puut muodostavat säännöllisen 5m x 5m ruudukon ja sivukujanteita on tulollaan. Olen siis perustamassa Monetin puutarhan, Potagerin ja englantilaisen puutarhan risteymää, joka pohtautuu säännölliseen ruutukaavaan puutarhan keskiosasta vapautuen tyyliltään kohti reunamia.

Kellarin ovelta ja keittiön ikkunan alta lähtee leveä kuja alaspäin. Naapurit pitävät meitä vähintäänkin hulluina. Irtisanoin kolmen hehtaarin vuokrasopimuksen naapurin kanssa ja ilmoitin tyynenä puutarhaprojektistani. Näin kuinka miehen silmät suurenivat suurenemistaan ja mielessään hän varmaan ajatteli varpusparvin kadonneen aikoja sitten=) Mutta nyt maa on niin kuohkeaa, että siihen kaivaa kuoppia vaikka paljainkäsin, kiviä on röykkiöittän rakennustykötarpeiksi ja maa on ravinteikasta.

Tästä tulee sisäänkäyntikuja puutarhaan - uskokaa tai älkää. 6000 perennansiementä jäi tänä keväänä kylvämättä ja nyt tähän tarvitaan varmaan 60000 siementä. Mutta saunassa pystyn esikasvattamaan vaikka mitä ihanuuksia samoin luokkahuoneessa, johon tulvii valoa yllin kyllin. Alan olla hitusen innoissani ja huomenissa ja ehkäpä ylihuomenissakin siirryn tarkempiin suunnitelmiin.

Violetinoranssi linja ilmeisesti jatkuu, yhdistettynä limevihreään ja vaaleanpunaiseen ja taivaansiniseen ja ja ja ja.... Sipuleita on muutamia ja yrittelen laitella niitä lähipäivinä maahan. Ruutukaava tuntuu kutkuttavammalta kuin koskaan ja tahtoo tahtoo - köynnösruusukaaret ja krassipolun ja salaisuuksien lehdon ja viettelyskujan ja tuoksuja ja väritykitystä. Ahhhh - vihdoin puutarhakipinä on purrut

9 kommenttia:

Sanna Tallgren kirjoitti...

Jes, jes, jeeess!! Aaltoja! Sul on mun luonto :) Aivan loistava suunnitelma. Voin nähdä sen...ja haistaa sen. Onhan sulla sormustinkukan siemeniä tietenkin? Jos ei niin täältä löytyy. Samoin harmaamalvikkia ja valkoista lehtosinilatvaa.

Iik, mie en jaksa oottaa kevättä. Onneksi on joulu. Se jäkeen saa sitten mopo keulia taas...

te kirjoitti...

Hei! Olen seuraillut tätä unelman toteutumista. Aivan upeaa! Milloin pidät avoimet ovet tilallasi ja missäpäin suomea tämä paikka on?

leena kirjoitti...

Mahtavia suunnitelmia! Kirsikkakuja! Puutarhasta tulee ihana!
!!
!

pioni kirjoitti...

Kuulostaa aivan ihanalta suunnitelmalta!

//Terhi kirjoitti...

On mahtava tunne kun pääsee toteuttamaan sitä ominta itsestään. Tsemppiä projektiin, lopputulosta en malta edes odottaa.

Laura kirjoitti...

Iih! Aivan pähkähullua ja siksikös vasta kadettaakin :). Onnea projektiin!

arleena kirjoitti...

Kirsikkapuisto, sehän huumaa keväällä ja syksyllä valmistuu likööri.

Onpa sinulla kolmessa hehtaarissa työmaata, mutta kaikki niin antoisaa ja kaunis lopputulos..

Anonyymi kirjoitti...

Sä olet kyllä ihastuttavan hullu, ja on riemastuttavaa seurata näitä suunnitelmiasi ja niiden toteuttamista. Kiitos, kun kommentointi on jälleen mahdollista!

Anonyymi kirjoitti...

oijoijoi! Ihanaa jori! Saadaan suomeen oma giverny! nyt vaan perennan siemeniä maahan kylmäkäsittelyyn suoraan kasvupaikalle ja grandealleeta muovaamaan! voi että siitä tulee hieno! Onnaksi syksy tarjoaa mahtavan mahdollisuuden istuttaa ihanaa kevättä varten, muuten olisi liian hankalaa odottaa kevättä.