Aamut ovat hurjan kauniita ja sumuisia. Syksyn viileys on selvästikin saapunut, äänet ovat kuulakkaampia ja ilma raikasta. Aamuisin kun ajaa töihin kaupunkiin niin näkee joutsenten levähtävän vastapuidun pellon sängistöllä. Postista saapui tullauslappunen. Amerikan tilaukseni ovat siis ylittäneet kriittisen rajan ja paketit pitänee noutaa Hangosta kunhan vain ehtisi. Eilisen ullakkotutkimusmatkan satoa on myös kaksi valkeaa essua. Essujen rakenne on kuin vanhoista elokuvista, niissä on koristeompeleita ja muutoinkin niiden henki on jotenkin niin käsinkosketeltava. Pesimme essut ja aamulla vielä ennen töihinlähtöä silitin ne suoranaiseen juhlakuntoon.
Myös vanhahko oöjylampetti löytyi kaiken rojun ja romppeen seasta. Vintti on aivan uskomaton aarreaitta ja juuri kun luulee, ettei siellä ole enää mitään niin sitten taas löytää jotain. Olemme ruvenneet talven piteneviä iltoja varten puuhaamaan omatekoisia kynttilänjalkoja ja maalailleet kaikenmoisia jakkaroita sun muita tykötarpeita suuressa sekaisessa salissa. Joskus etenkin tälläisten päiväuutisten jälkeen tuntuu niin turvalliselta ja hyvältä käpertyä kolmistaan puuhaamaan jotain pientä, mutta kuitenkin niin suurta. Nuorimmaiselle on tullut jotenkin suuri menettämisen pelko, tänäänkin kuultuaan uutisesta hän ensimmäisenä kysyi, ei kai vaan äiti sinulle voi tapahtua tuollaista. Vakuuttelin ja rauhoittelin ja ryhdyimme yhdessä puuhaamaan arjen pieniä askareita.
Aamut ovat hurjan kauniita ja sumuisia. Syksyn viileys on selvästikin saapunut, äänet ovat kuulakkaampia ja ilma raikasta. Aamuisin kun ajaa töihin kaupunkiin niin näkee joutsenten levähtävän vastapuidun pellon sängistöllä. Postista saapui tullauslappunen. Amerikan tilaukseni ovat siis ylittäneet kriittisen rajan ja paketit pitänee noutaa Hangosta kunhan vain ehtisi. Eilisen ullakkotutkimusmatkan satoa on myös kaksi valkeaa essua. Essujen rakenne on kuin vanhoista elokuvista, niissä on koristeompeleita ja muutoinkin niiden henki on jotenkin niin käsinkosketeltava. Pesimme essut ja aamulla vielä ennen töihinlähtöä silitin ne suoranaiseen juhlakuntoon.
Myös vanhahko oöjylampetti löytyi kaiken rojun ja romppeen seasta. Vintti on aivan uskomaton aarreaitta ja juuri kun luulee, ettei siellä ole enää mitään niin sitten taas löytää jotain. Olemme ruvenneet talven piteneviä iltoja varten puuhaamaan omatekoisia kynttilänjalkoja ja maalailleet kaikenmoisia jakkaroita sun muita tykötarpeita suuressa sekaisessa salissa. Joskus etenkin tälläisten päiväuutisten jälkeen tuntuu niin turvalliselta ja hyvältä käpertyä kolmistaan puuhaamaan jotain pientä, mutta kuitenkin niin suurta. Nuorimmaiselle on tullut jotenkin suuri menettämisen pelko, tänäänkin kuultuaan uutisesta hän ensimmäisenä kysyi, ei kai vaan äiti sinulle voi tapahtua tuollaista. Vakuuttelin ja rauhoittelin ja ryhdyimme yhdessä puuhaamaan arjen pieniä askareita.
6 kommenttia:
pmlatewNiin, huomasin itse saman. Aamupäivällä töissä asia tietenkin puhuttu. Itsekin mieleltään rikkonaiset eivät pysty kokemaan tällaisia asioita siten, kun me aikuiset ja "edes jotenkin tolkuissaan olevat". Olen jotenkin järkyttyneenpi siksikin, että meillä töissä on viimeaikoina ollut vakavia turvallisuusuhkia.
Kotona huomasin katsovaani omaani tuplahellyydellä. Oli mukava touhuta omassa pikku-ympyrässä ja toivoa salaa mielessään sen olevan rikkoutumaton, ihanan lämmin ja ikuisuuksiin jatkuva turvakehä.
Meillä on nyt vapaapäivä ja toivon, että saamme olla tässä "leikkikehässä" koko päivän. Ulkona on huikeita värejä ja sipuleitakin on istuttamatta.
Kaunis essu. Ennen vanhaan kaikki (no melkein kaikki) oli kauniimpaa.
(Eikä kukaan ammuskellut toisia kuoliaaksi koulussa.)
Ihana essu! Valloittavia löytöjä teet päivä toisensa jälkeen. Keititkö essun valkoiseksi vai ihan pesemällä vaan noin puhtaan värinen?
Hienoja löytöjä löytyy teiltä!
Ei ole ihme jos lapselle tulee menettämisen pelko, kun aikuisenakin hirvittää tämä maailman meno...
Moi!
En yhtään tiedä, mitä lauleskelijaa tarkoitat.
Oisko tämä:
http://villipiha.blogspot.com/2008/08/hyvin-henkilkohtaista.html
Tai tää:
http://villipiha.blogspot.com/2008/08/iloisia-tyyppej-ja-nuutuneita-fiiliksi.html
Muuta en muista lähiaikoina linkanneeni.
Miehän oon kirjottanu tossa ihan mitä sattuu tohkeissani. Näkyy olevan sanavahvistuskin heti alkuun :)
Niin, eikö ookin ihkut kankaat. On siinä muutama dollarikin mennyt Butlereihin :) Mikäs ihme koiranripuliyö meillä oikein on ollut. Toivon ensiyöstä rauhallisempaa.
Kaunis essu, ennen pitokokeilla kuului olla aina valkoiset essut.
Vanhoista hautajaiskuvista olen katsellut kokkeja essut päällään. Käytettiinhän niitä varmaan muulloinkin.
Lasten kanssa onkin mukava puuhailla, nyt varsinkin se on paikallaan. Turvallinen läheisyys.
Lähetä kommentti