En voinut vastustaa - en sitten niin mitenkään. Rakastan Klaus Haapaniemen printtejä ja kävin tavanomaiseen tapaan ruokakaupassa ja yht äkkiä silmäni poimivat kaiken tavarapaljouden lomasta lempikahvini verhoutuneena Haapaniemen printtiin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, polveni notkahtivat ja sydämeni pompahti. Ehkäpä näissä Haapaniemen jutuissa on jotain nostalgista, ne tuovat jostain menneisyydestä Rosvo Rudolfin, Hingun ja Vingun sekä käytöskukan, Myyrän, Matin ja Miisun ja kotoisuuden.
Kuuma kahvi, takassa loimotteleva tuli ja kirjanen, jonka kansi lumosi täysin. Olen siis valinnut iltalukemiseni senkin tyystiin ulkonäön perusteella. Ei näin herkullisen näköinen kirjankansi voi kätkeä sisäänsä kuin aarteen. Nyt pitää muistaa, että hankin kansakoulunkin käymättä koskaan siellä sisällä. Verhotkin olivat niin visusti ikkunoissa, että talon sisältö oli täydellinen salaisuus. Enkä ole salaisuuteni vielä kertaakaan pettynyt, en ole hetkeäkään katunut hulluuttani. Vaistoon on pitää luottaa, hetkeen heittäytyä ja hankkia kirja vilkaisemattakaan edes takakanteen. Mitä ekstremeä olet harrastanut kuluneen vuoden aikana?
Pönttöuunin hohkavat kuumina ja huushollin lämpö on yltänyt jopa 25C. Ulkona syysviima riepoo puita ja kuluneen vuorokauden aikana on satanut 100mm. Pihamaa on yhtä velliä ja jouduimme jopa autonkin jättämään tien varteen, jotta päästäisiin aamulla lähtemään ilman, että juututtaisiin kiinni velluvaan liejuun.
Ja olemme jälleen löytäneet aarteen. Ihan kuin joka päivä pääsisi availemaan joulukalenteria. Koulun vintillähän on jos jonkinmoista laatikkoa erinäisiä asiakirjoja ja kouluun liittyviä papereita. Erään kirjan välistä tipahti opettajalle osoitettu kirje.
Kirje on lyijykynällä kirjoitettu ja päivätty 24.8.55Opettajalle!
Meillä olis tyttö joka täyttää 1.11.55. 7 vuuotta. Emme olis vielä halukkaat laittamaan häntä tänävuonna kouluun, kun on näin pitkä matkakin. On heikko vielä kulkemaan 11km päivässä. Sopisko se jos lykättäs vuosi eteenpäin koulunalkua häneltä. Jos Opettaja antas tästä tietoa.
Meillä olis tyttö joka täyttää 1.11.55. 7 vuuotta. Emme olis vielä halukkaat laittamaan häntä tänävuonna kouluun, kun on näin pitkä matkakin. On heikko vielä kulkemaan 11km päivässä. Sopisko se jos lykättäs vuosi eteenpäin koulunalkua häneltä. Jos Opettaja antas tästä tietoa.
Suomen kansakouluhallinnon pääpiirteet ottaa kantaa kyseiseen pulmaan seuraavasti. Vapautukset ja helpotukset oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuudesta ovat toistaiseksi vapautetut niissä harvaanasutuissa kunnissa, joissa keskimääräinen asukasluku ei nouse kolmeen neliökilometriä kohden, kaikki ne lapset, jotka asuvat viittä kilometriä kauempana koulusta. Että sellaista elämää kuusikymmentä vuotta sitten.
Kanoja muuten odotellaan jo hirmuisen kuumeisesti. Kanalan katto on taivaansininen ja tikapuut orrelle varsin komeat. Olemme vintin aarrearkusta löytäneet myös vanhojen opettajien nimiä ja kanat saavat kunnian käyttää Iines Karolina Blomqvistin, Arvida Emilia Raintan, Venla Maria Jokisen, Paul Heimon, Artturi Salmelan, Kaarle Sandellin nimiä. Siis kanakatraaseemme kuuluu Iines, Karolina, Arvida, Emilia, Venla ja Maria sekä kukon nimestä pitänee käydä vielä pientä puntarointia. Paul olisi kyllä melkoisen hieno, vähän kuin englantilainen herrasmies kanakatraan herrana. Artturi on vanhan kukkomme nimi ja siirtynee muitta mutkitta unholaan, mutta Kaarle olisi taas vähän mahtipontisempi kuin Paul. Pitänee ottaa kukosta hieman selvää ennen kuin nimi annetaan.
Kanoja muuten odotellaan jo hirmuisen kuumeisesti. Kanalan katto on taivaansininen ja tikapuut orrelle varsin komeat. Olemme vintin aarrearkusta löytäneet myös vanhojen opettajien nimiä ja kanat saavat kunnian käyttää Iines Karolina Blomqvistin, Arvida Emilia Raintan, Venla Maria Jokisen, Paul Heimon, Artturi Salmelan, Kaarle Sandellin nimiä. Siis kanakatraaseemme kuuluu Iines, Karolina, Arvida, Emilia, Venla ja Maria sekä kukon nimestä pitänee käydä vielä pientä puntarointia. Paul olisi kyllä melkoisen hieno, vähän kuin englantilainen herrasmies kanakatraan herrana. Artturi on vanhan kukkomme nimi ja siirtynee muitta mutkitta unholaan, mutta Kaarle olisi taas vähän mahtipontisempi kuin Paul. Pitänee ottaa kukosta hieman selvää ennen kuin nimi annetaan.
5 kommenttia:
Meillä oli aikoinaan kukko, jonka nimi oli Vilppu. Yhtä rohkeaa ja kilttiä kukkoa en ole toista tavannut.
Kaarle olis kyllä parempi kukon nimi kuin Paul.
Kiitti vinkistä, taidan kipaista ruokakaupassa kahvihyllyn kautta.
Moi moi moi!!
Olen lukenut pävityksesi kahdesti läpi ihan kuolaten. Miten mahtava teidän keittiöstä tuleekaan. Voi sentään! Onneksi tulin tupanneeksi se kankaan blogiini :)
Luin opettajan luontoisetuja äsken ääneen ukolle ja opettaja/kanan nimiä! Sain taas syyn kapinoida ukon kutaleen kananvastaisuutta vastaan. Se luulee joutuvansa hoitamaan niitä ja vastustaa ankarasti.
Meillekin on muuttanut hirmusti perinteisiä huonekasveja kesän aikana (salin sisustelumielessä). Näyttää tosin siltä, että täti onmelkein tappanut ihmeköynnökseni. Eikä kiinanruusukaan ole hääppöisessä kunnossa.
Voi vitsi, mun täytyy tutkiä vielä sun kuvat ja jutut läpi uudestaan. Miten ihku kahvipurkki. Hommaan huomenna tuommoisen!
Löytöjä putkahtelee, luulisin, että kakluunin valkean ritistessä siirryt suoraan viisikymmentävuotta taaksepäin ja aika hidastuu, elämä on leppoisan rentoa. Kaikki tehtiin käsin. Tietokoneista ei oltu kuultukkaan, astiat tiskattiin soikossa ja pyykki pestiin pulsaattorikoneella tai pyykkilaudalla.
Kaarle-kukko kuulostaa komealta, vähänkuin kuninkan sukua.
Voi että, samainen kahvipurkki hyppäsi ostoskoriini jokin aika sitten ihan väkisin, vaikka kahvi ei olekaan ollenkaan juotavaa laatua, joutaa vaikka arpajaispalkinnoksi - kiitos tiedoista muuten, en tiennytkään, että kauneuden takana on nimi:)
Jotenkin nuo vanhahtavat nimet sopivat niin hyvin kirjaville kanoille - meillä on Vilhelmi III kukkona tällä kertaa;)
Lähetä kommentti